Ilmaston lämpeneminen Suomessa/Klaukkalassa

Kun puhumme ilmaston lämpenemisestä, keskustelemme asiasta, joka herättää voimakkaita tunteita ja mielipiteitä. On tärkeää tehdä selväksi, kuka tietoa tuottaa ja voiko siihen luottaa. Keskustelun pohjana voimme käyttää vain luotettujen tutkijaryhmien esittämiä lukuja ja niistä oikein johdettuja päätelmiä.

Vastakkaisia mielipiteitä

Mittaustulosten valossa ei ole epäilystäkään, etteikö ilmasto lämpenisi jopa kiihtyvällä nopeudella. Kansainvälisessä ilmastokonferenssissa vallitsee konsensus siitä, että ilmaston lämpenemiseen on puututtava nopeasti.

Ilmaston lämpenemisen kiistäjät käyttävät usein samoja tutkimustuloksia, mutta he tekevät mittaustuloksista päätelmät muun kuin pelkkään tietoon kohdistuvan kiinnostuksen perusteella. He esimerkiksi haluavat perustella kasvihuonekaasupäästöjen säilyttämisen entisellä tasolla.

Kuka aihetta tutkii ja tiedottaa?

Suomessa ilmaston lämpenemistä ja muita ilmastossa tapahtuvia ilmiötä ja muutoksia tutkii Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskus. Se on erittäin korkeatasoinen tutkimuskeskus, jossa työskentelee suuri joukko huippumeteorologeja erilaisten projektien parissa.

Voimme suhtautua kyseisen instituution tuottamaan tietoon luottavaisesti esimerkiksi siksi, että sen julkaisema tutkimustieto on aina vertaisarvioitua ja tiedeyhteisön hyväksymin menetelmin saavutettua.

Ilmastokeskuksen toiminta Suomessa

Ilmastokeskus jakautuu kolmeen ryhmään, joista Sää ja ilmasto -ryhmä tutkii ilmaston piirteitä sekä jo toteutuneita ja odotettavissa olevia muutoksia. Ryhmä käyttää tutkimuksessaan ilmastomalleja ja säähavaintoja. Se tuottaa päättäjille ja kansalaisille tärkeää perustietoa ilmastosta ja sen muutoksista.

Ilmasto ja yhteiskunta -ryhmä tutkii erilaisten ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia vaikutuksia Suomessa ja koko maailmassa. Ilmastosovellukset-ryhmä kehittää aiheeseen liittyviä palveluita ja vastaa mm. Ilmasto-opas.fi -sivuston ylläpidosta.

Maanviljely kohtaa haasteita

Ilmaston lämpeneminen on jo nyt muuttanut sääoloja Suomessa. Talvet ovat muuttuneet leudommiksi ja sateisemmiksi. Myös kesät ovat sateisempia kuin aikaisemmin, mutta pitkät, kuivat hellejaksot ovat mahdollisia.

Nämä muutokset ovat tehneet esimerkiksi viljan viljelemisestä haastavampaa, vaikka yleisesti ottaen voidaan arvioida, että Suomi saattaa kuulua ilmastonmuutoksesta hyötyvien valtioiden joukkoon.

Kasvukauden piteneminen ilmaston lämpenemisen myötä saattaa vaikuttaa suomalaiseen maatalouteen positiivisesti, mutta kokonaisvaikutukset tuskin ovat myönteiset.

Dramaattisin ilmaston lämpenemisen seuraus on myrskyjen lisääntynyt määrä. Joka vuosi maassamme nähdään rajuja talvimyrskyjä, joiden seurauksena suuri määrä puita kaatuu. Tuhannet kotitaloudet jäävät ilman sähköä, mikä pahimmassa tapauksessa kestää useita päiviä.

Miten ilmaston lämpeneminen muuttaa ihmisten elämää Suomessa?

Taloudet, joille sähkö on välttämätöntä, ovat joutuneet hankkimaan aggregaatteja turvatakseen sähkön silloin, kun myrskyvauriot estävät sähkönjakelun verkossa. Tällaisia esimerkkejä ovat kotitaloudet, joissa on sähkökäyttöisiä, lääkinnällisiä apuvälineitä käyttävä henkilö. Kategoriaan kuuluvat myös maanviljelijät, joilla on kotieläimiä. Niiden kasvatustiloissa esimerkiksi ilmastointi ja ruuanjakelu toimivat sähköisesti.

Toisaalta lisääntyneet myrskyt ovat pakottaneet sähkö- ja puhelinyhtiöt yhä lisääntyvissä määrin kaivamaan kaapeleita maahan ja luopumaan pintakaapeleista. Tästä koituu kuitenkin suuria kustannuksia, jotka kuluttajat maksavat esimerkiksi nousevina sähkönsiirtomaksuina.

Klaukkalassa myrskyää

Uudellamaalla sijaitseva Nurmijärven Klaukkala on oiva esimerkki seudusta, jolla on saatu kokea rajuja myrskyjä. Esimerkiksi vuonna 2011 Tapani-myrsky ja vuonna 2013 Seija-myrsky aiheuttivat kaupungissa merkittäviä tuhoja.

Nurmijärvelle tulee 100 kilometriä maakaapelia. Lisäksi säävarma sähköverkko valmistuu vuonna 2028. Verkon uusimiselle ratkaiseva kimmoke on saatu myrskytuhoista ja niiden kustannuksista. Yksin Tapani-myrskyn kustannukset Nurmijärven alueella olivat noin 250 000 euroa. Koko maassa Tapani-myrskyn aiheuttamat kustannukset nousivat yli 45 miljoonaan euroon.

Lajien katoaminen ja muuttuminen kiihtyvät ilmaston lämpenemisen seurauksena

On yleisesti tunnettu tosiasia, että maapallolla monet lajit kuolevat sukupuuttoon. Suomessa tämä ilmiö näkyy esimerkiksi lintulajien katoamisena. Tällä hetkellä lajeja on noin 10 000, mutta lähitulevaisuudessa niistä on vaarassa kadota lähes 1 500.

Joidenkin lajien levinneisyysalueet laajenevat ilmaston lämmetessä. Monet näistä lajeista ovat ihmisen kannalta haitallisia. Esimerkiksi puutiainen on entistäkin yleisempi, ja sen levittämien tautien esiintyvyys lisääntynyt.